Kalmari: joulun kalenteri: 9. luukku

9. KOVA

Turmion Kätilöt

Niin. Noh. Hmm. Menkööt.

Mietein jotain musikaallista juttua kalenteriini. Tai siis, ajattelin ottaa semmoisen pakolliseksi tähän. Musiikki on omalla kohdalleni sellainen, missä suosikki vaihtelee fiiliksestä riippuen. Aika vähän sitä tulee nykypäivänä jotain Basic Elementiä kuunneltua. Smurffeja ehkä joskus.

Turmion Kätilöt on Ruoskan kanssa olleet sellaisia suomalaisia bändejä, jotka ovat iskeneet lujaa. Rammsteinin henkistä raskaampaa musiikkia maustettuna konemaisilla elementeillä. Ts. perkeleesti parempaa kuin iskelmämusiikki.

RMJ 07 keikka. Tarkkaavainen voi bongata minut yleisöstä

Kätilöitä ja Ruoskaa olen molempia fanittanut paljon. ”Edge” tässä kuitenkin meni Kätilöille, sillä Ruoska on jotain neljä (4) viime vuotta ollut totaalisen hiljaa. ”Ruoska Puolueen” Ydinjäsenenä toki toivon Ruoskan vielä tekevän paluun, mutta...

Turmion Kätilöitä kuulin ensi kerran 2000-luvun puolivälin taitteen jälkeen. Biisi on ollut joko ”Teurastaja” tai ”Tirehtööri”. Miten päin vain, mutta kyllä se mukavasti kolahti. Sen jälkeen etsimään lisää tietoa bändistä ja musiikista.

En tiedä muiden musiikinkuuntelutottumuksista, mutta itselle kolahtaa ensimmäisenä se musiikki: rytmi, tempo, erilaiset huomion kiinnittävät vivahteet. Ehkä jollain neljännellä kuuntelukerralla alan vasta sanoja kuuntelemaan tarkemmin. Toki korviin pisti ensi kerrasta lähtien MC Raaka Peen (ja toisinaan Spellgothin) aggressiivinen, huutava tulkitseminen. Mikään raivouskovainen en ole, mutta jos olisin ensimmäisellä kuuntelukerralla keskittynyt kuuntelemaan pelkästään ballaadien sanoja, olisi voinut bändin kuunteleminen jäänyt kuuntelematta. Tuskin, mutta kunhan juttelen mukavia.

Keikkatuliaisia Harjavallasta 2011

Turmion Kätilöitä olen kuunnellut hyvin monenlaisessa mielentilassa. Olen ollut iloinen, onnellinen, rakastunut, surullinen tai masentunut. Ehkä ei niin iloisina hetkinä on jäänyt vähän liikaa pohtimaan kappaleiden sanoituksia. Ikävällä tavalla tämänkin bändin sanoitukset ovat olleet mm. taannoisten kouluampujien viesteissä ja tulkinnoissa mukana (Huom! Bändi itse osoitti kunnioitusta tapaturmien uhreille tapausten jälkeisillä keikoilla ja jättivät esittämättä synkimmät kappaleensa). Bändiä kuuntelen myös silloin, kun olen valmistautumassa ja tsemppaamassa itseäni johonkin suoritukseen. Kuten pyykin pesemiseen. Pistää sopivasti adrenaliinit jylläämään, kun biisin tahtiin huutaa "Tirehtööriä".

Monethan mieltävät Kätilöt yhdeksi Saatanan bändeistä. Toki, lauletaanhan siinä melko saatananmoisesti Saatanasta ja muista synkistä asioista. Itse bändin jäsenet ovat haastatteluissa kieltäneet olevansa saatananpalvojia, he vain ovat tavallisia ihmisiä kuten useimmat meistä. Ja onhan yhden bändin jäseneiden häistä ollut aukeaman juttu "Seiska" -lehdessä. Toivottavasti tällä pystyin perustelemaan paikkani Taivaassa.

Mutta jos jokin kolahtaa, niin se.... kolahtaa. Turmion Kätilöiden keikkoja olen ollut seuraamassa suunnilleen kymmenen (10) kappaleen verran. Ja lisää keikkakokemuksia varmasti tulee. Eikä se tule tekemään minusta saatananpalvojaa.