perjantai 14. joulukuuta 2012

joulun kalenteri: 14. luukku

14. KOVA


MoonTV


Jokaista 2000-luvun taitteen teiniä tai nuorta MoonTV säväytti. Tai olisi ollut ainakin syytä. Säälin heitä, jotka eivät kanavaan päässeet tutustumaan.



MoonTV teki paluun tuossa jokunen aika sitten netti-tv:nä. Aluksi olin riemuissani kanavan paluusta, mutta aika pian se innostus hiipui. Aina ei jaksanut ja viitsinyt vaivautua MoonTV:n kotisivuille katsoakseen ”Yöruokaa” tai ”Gamerin”. MoonTV toimi mielestäni aikanaan juuri siksi, että se oli virallinen kanava muiden tv-kanavien joukossa. Paikassa, mistä kukkahattutädit pystyivät vahingossa kanavan huomaamaan ja vetämään pinpinrageet.

MoonTV:n taival sijoittui vahvasti puberteettini aikoihin. 90-luvun lopulla kanava sai alkunsa ennen kuolemaansa 2003. Kanavan alkutaipaleelta muistan puhelimitse pelattavat pelit. Nimenomaan pelit, jotka näyttivät tietokonepeleiltä sudokujen sijaan. Vaikka tarjonta oli aluksi heikkoa, teki vaikutuksen kanavan 24/7 pyörivä toiminta. Tuohon aikaan ”oikeat” kanava tarjosivat öisin koko kansan suosikkia, lumisadetta.

Myöhemmin kuvioihin tuli lähinnä pelejä käsittelevät ohjelmat. Kun näihin aikoihin harrastin sekä ”pleikkarilla”, että PC:llä pelaamista, oli näiden ohjelmien sattumainen löytäminen verrattavissa Atlantiksen löytöön. Samoihin aikoihin tuli myös puhelinpelien lisäksi muita interaktiivisia ohjelmia, kuten tervehdysten lähettämiset ja ”Vitsi-TV”. Nuorelle miehenalulle oli tavattoman hienoa olla mukana sosiaalisen median ensiaskeleissa mukana, kun omat MoonTV:n kotisivujen kautta lähetetyt tervehdykset ja vitsit pyörivät valtakunnallisessa televisiossa. Minulla taitaa jopa vielä olla jollain VHS-kasetilla kyseiset jutut nauhalla ja jos joskus saan potkittua itseäni perseelle, laitatan ne YouTubeen.



Suunnilleen 2000-luvun taitteessa kanavalle alkoi tulemaan ”oikeitakin” ohjelmia. ”Oikealla” tarkoitan interaktiivisten ja peliohjelmien lisäksi sisältöä, mitä olisi voinut esittää ”oikeilla” kanavilla. Tosin ”oikeat” kanavat eivät varmaankaan olisi niitä suostuneet esittämään. Sen verran... reipasta meno oli.

Kanavasisältöön tuli ruokaohjelma, skeittaamiseen ja lumilautailuun keskittyvät ohjelmat, festariraportteja, kanavasisältöä käsittelevä ”Boksi”, musiikkiohjelmia, pornoelokuvia käsittelevä ”Pornostara”. Vittu, ties mitä kaikkea nuorisoon iskevää. Ja kaikki tehtynä omaan letkeään tyyliin unohtaen virkamiesmäiset viralliset tyylit.



Osa saattaa sen jo tietääkin. MoonTV:n kautta allekirjoittanut on myös päässyt esiintymään tv:ssä. Vuonna 2001 lumilautaohjelma ”REC 2” esitti Palokunnanmäellä kuvatun ”elokuvamme”, mikä sai osaksi sekä kehuja, että haukkumisia. Kehuja siksi, että se oli tavattoman huono, haukkumisia siksi, että se oli tavattoman huono. Luulisin ”Hintakaaresta” ostetun lumilaudan kertovan, mikä elokuvan tarkoitus oli; vakavasti otettava elokuva vai kieli poskella vedetty onneton räpellys. Ja kuten tässäkin, kunhan joskus saan aikaiseksi, tulee kyseinen ”elokuva” löytymään tulevaisuudessa YouTubesta.

MoonTV ehkä parhaiten muistetaan juurikin festariraporteistaan. Eri puolelle Suomea lähetettiin kanavan 20-30 -vuotiaista koostuva toimitsijaporukka, mikä näytti, miten festareilla käyttäydytään. Siis, juontoja ei vedetty virkamaiseen tyyliin, vaan oltiin osana festarikansaa. Ja tämä toimi aivan loistavasti, vaikka kukkahattutädit tästä ehkä sen suurimman riemun repivätkin. Ehkä näistä ajoista on alkunsa saanut suuri riemuni lähteä osallistumaan festareille ja vastaaviin tapahtumiin. Vitut mistään baareista, festarit on ne oikea tapa juhlia!



MoonTV:n rempseästä toimitsijajoukosta ponnahti myös koko kansan tietoisuuteen useita henkilöitä, kuka missäkin hommissa nykyään mukana. Jos nyt painostetaan mainostamaan muutama nimi, niin sellaiset tapaukset kuin Arman Alizad, Tea Khalifa ja Wallu Walpio.

Kuten aiemmassa luukussa kerroin, MoonTV oli se ainoa kanava, jota pidin huoneessa aina päällä. Ja miksi ei, kanava tarjosi kellon ympäri aivan loistavaa ohjelmaa. Aluksi ohjelmat uusittiin kerran viikossa, sittemmin kahdesti viikossa. Mutta silti, vaikka jonkun festariraportin oli jo kertaalleen nähnyt, sen pystyi helposti katsomaan toistekin. Ehkä siksi 1.7.2003 yksi elämäni järkyttävimmistä tapahtumista sattuikin kohdalle.

Tuolloin kesällä elämääni tyytyväisenä heräilin aamusti ja päätin laittaa tv:n päälle. ”Ok, MoonTV tarjoaa lumisadetta, ehkä siellä on joku kone mennyt nurin”, tuumein tuolloin. Menin syömään aamupalaa ja tulin tarkastamaan tilanteen uudelleen. Sama homma edelleen, päätän tehdä tunnin tai pari muuta puuhastelua ja tarkastaa kanava pian uudelleen. Mutta edelleen lumisadetta.

Jossain vaiheessa päädyin avaamaan Ylen teksti-tv:n. Jäin useammaksi minuutiksi tuijottamaan ruutua. ”Kaapelikanava MoonTV on lopettanut toimintansa.” Luen kyseisen otsikon uudelleen ja uudelleen, luen uutista käsittelevää sivua jatkuvasti.

Ei tämä voi pitää paikkansa”. Käynnistän tietokoneen ja menen MoonTV:n verkkosivuille. ”MoonTV on lopettanut toimintansa. Kiitos kaikille katsojille” tai vastaavanlainen teksti näkyi ruudussa. En meinaa edellenkään uskoa asiaa. Hetken selailin eri foorumeita ja nettisivuja, ennen kuin se oli uskottava. Tunteet tuona hetkenä oli niin masentavat ja pettyneet, etten tiennyt mitä tehdä. Parissa päivässäkään en asiasta toipunut. Viikossakaan. Ja helvetti, kyseessä oli vain tv-kanava!



Jos kanava teki minuun vaikutuksen, kyllä se teki myös historiaankin. Valehtelematta. MoonTV:n kautta mm. moni bändi sai ”boostinsa” saadessaan esitykseen musiikkivideonsa, moni juontaja ”breikkasi” läpi. Sanoitpa missä tahansa sanan ”MoonTV”, löytyi ihmiseltä jokin mielipide. Ja nimenomaan tästä vanhasta oikeasta MoonTV:stä, ei nykyisestä netti-tv:stä. MoonTV oli sitä, mitä kuvaa sana ”ilmiö”.

Enää tuskin tullaan millään tv-kanavalla näkemään Petteri Ahomaata kännisenä löntystämässä kameraa kohti sanomaan vain ”Thampere” tai Sasha Remlingin kettuilemassa ”Scooterin” jäsenille. Mutta se pysyy meidän ikinuorten mielissä. Ja aina voi digiboksilta katsoa uudelleen Ylen esittämän MoonTV -dokumentin. Se on digiboksiltani löytynyt pian neljän vuoden ajan ja jos Luoja suo, se myös löytyy sieltä koko loppuelämäni ajan.


Joku on tehnyt kansalaispalveluksen ja "uppinut" dokumentin YouTubeen


14. luukun maailman paras kanava


MoonTV

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti