Ei aina voi ehtiä tahi muistaa. Päivän myöhässä, mutta menkööt.
En teistä tiedä, mutta itseltä on
aikanaan mennyt tämä täysin ohi, kun se on ilmestynyt. Ja siksi
löytyykin listalta.
”Source Coden” tapahtumat
sijoittuvat pääasiassa kahdeksan (8) minuutin mittaiseen
junapätkään. Homman jujuna on, että Jake Gyllenhaalin (vittu mikä
tuplakonsonantti, tuplavokaalihirviö) esittämä kapteeni Stevens on
käytännössä kuollut, makaa kapselissa ja tietotekniikan
ihmeellisen maailman ansiosta elää tuota kahdeksan (8) minuutin
junapätkää. Uudestaan ja uudestaan, kunnes on sinä aikana
selvittänyt, miksi ja kenen toimesta juna räjähtää.
Juoni on jokseenkin koukuttava. Tai
mielestäni se on todella koukuttava. Kahdeksan (8) minuuttia on
kuitenkin lyhyt pieru ihmisen elämässä, että sinä aikana on
suhteellisen haastavaa löytää junan potentiaalinen räjäyttäjä.
Ja kun leffan juoksuaikakin on puolessatoista tunnissa, ei tarinaan ehdi
kyllästymään. Nimenomaan, vittuun kaikki hobittifantasiat viiden
(5) tunnin maratoneineen!
"Vittu mikä krapula!" |
”Source Code” pisti myös
ajattelemaan. Hyvällä, tai sitten haikealla tavalla. En oikein
tiedä. Elokuva on mielestäni sekoitus leffoista ”Päiväni
Murmelina” ja ”Perhosvaikutus”. Siis siinä mielessä, miten
viettäisi viimeiset kahdeksan (8) minuuttiaan elämästä. Mitä
tekisi toisin uuden mahdollisuuden saatuaan. Miten muuttaisi siinä
ajassa vielä elämäänsä.
Miten saisi uuden mahdollisuuden.
Se pistää miettimään omia
valintojaan elämässä. Onneksi meillä on siihen enemmän kuin
kahdeksan (8) minuuttia.
IMDb arvostaa: 7,4
Kalmari arvostaa: 8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti