Jestas, kolmas tanskalainen elokuva
tässä kalenterissa.
”Klovni” edustaa juurikin sitä
huonoa huumoria, mitä ”Ronal Barbarenissakin” kylvettiin. Ts.
elokuva on hauska. Jopa liian törkeällä tavalla.
Frank ja Casper ovat toverukset, joiden
on tarkoitus lähteä ultimaattiselle ”Tour de Pimp”
-kanoottiretkelle. Eli, treenataan melojen kanssa jo valmiiksi ennen
pillutouhuja. Hommaan tulee kuitenkin mutka, kun Frank ottaa
holhottavakseen reissulle mukaan 12-vuotiaan sukulaispoikansa Bonin.
Miten isärooli onnistuu ultimaattisella pilluretkellä? Sepä se.
Elokuvan huumori on häpeällistä,
ala-arvoista ja törkeää. Paikoitelleen törkeämpää kuin ”South
Parkissa”. Ja siksi leffa onkin listalleni päässytkin. Mitään
yksittäisi tapauksia en halua kertoa, vaikka haluaisin. Ihan vain
siksi, ettei vitsien yllätysmomentti mene rikki, jos/kun elokuvan
katsotte.
Sivistyneiden ihmisten ei kannata nähdä
vaivaa ja etsiä tätä katsottavaksi, sillä heidän huumorintajunsa
lienee olevan paska. ”Klovnissa” ei nähdä mitään arvokasta ja
”ylemmän kansalaisten” huumoria siitä, miten hassusti joku
politiikko on sekoittanut debetin ja kreditin. Hohohoo, hitto kun
melkein itseänikin naurattaa tämmöinen parempien kansalaisten
tsoukittelu.
Jos uskaltaa ja osaa huumorintajultaan
vajota jonnekin ”South Parkin” tasolle, ehkä alemmaskin,
”Klovni” on siihen oikea ratkaisu. ”Perhe On Painajaisen”
ystävällismielinen leikittely Gaylord Fockerin nimellä jää
pahasti ”Klovnin” jalkoihin pyörimään. Ainakin viimeistään
siinä kohtaa, kun elokuvan odottaa jo loppuneen, mutta potkaiseekin
vielä kerran katsojaa kasseille.
Kiitos tanskalaiset. Odotan innolla
teiltä lisää ”Klovneja” ja ”Ronal Barbareja”.
IMDb arvostaa: 7,1
Kalmari arvostaa: 8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti