Robert Pattinson on tullut tunnetuksi
lähinnä vamppyyrilarppauksestaan. Ihmeellistä kyllä, tyyppi on
tehnyt myös oikeitakin elokuvia. Näyttelijäntaidoista voi toki
olla montaa mieltä.
Elämä on sirkus. Niin on joku joskus
todennut. Ja näin se on tässäkin elokuvassa. ”Vettä
Elefanteille” ajoittuu sotien väliseen aikaan Amerikassa,
kiertävän sirkuksen parissa. Pattinsonin esittämä Jacob hyppää
pummina junan kyytiin (saatana sentään, ensin imee ihmisten veret
ja sitten vielä luopioi), joka sattuukin olemaan Benzinin veljesten
sirkuksen juna. Sulavalla small talkilla Jacob pääsee kiertämään
ja elämään sirkuselämää, mitä nyt yrittää välillä iskeä
tirehtöörin vaimoketta.
Kolmiodraamahan tämä on.
Rakkauselokuvakin periaatteessa. Yleensä en näille lämpene
käytännössä yhtään, mutta tämän kanssa tapahtui poikkeus.
Oliko syynä sitten poikkeava paikka salarakkaussuhteelle vai
näyttelijänsuoritukset, en osaa varmaksi sanoa. Näyttelijöistä
voi todellakin olla montaa mieltä. Siinä missä ”Kunniattomissa
Paskiaisissa” loistanut Christoph Waltz tekee jälleen hienon
suorituksen, on kilpakosija Pattinson... no, hän vain on. Ei toki
kuse elokuvaa, mutta ehkä liikaa ”Twilightin” haamut
(vamppyyrit) kalvaa uskottavuutta.
 |
| Kauhea letku. |
”Vettä Elefanteille” ei ole
maailman paras elokuva. Se ei ole lähimainkaan ”Titanicin”
tasolla. No mutta, ei sen tarvitsekaan olla. Kuitenkin kiva ja
yllättävä poikkeus.
IMDb arvostaa: 6,9
Kalmari arvostaa: 7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti