tonnin haaste, pvä 12: keksi tähän jotain saamatonta.

Mitäs, aika laiskaa ja saamatonta. Siinä päivä hyvin pitkälti tiivistettynä.

Tai no, onhan sitä jotain saanut aikaiseksi. Fillarilla tuli postissa käytyä ja myös kuntosalilla, siellä yrittäen karistaa ne viimeiset juhannushiet pois. Siinä ne pyöräilyt.

Ja vaikka taas kirjoitan ja fillaroin samalla, tuntuu tämä olevan ylivoimaisesti paskin päivä pyöräilyn suhteen. Toki, olisi sitä voinut jättää saleilut väliin, mutta kun kyseisen paikan käyttöoikeudesta on maksanut elokuulle saakka sekä juhannusläskiäkin on hyvä saada pois, niin ehkä se oli sittenkin kelvollinen ratkaisu. Ehkä. Joka tapauksessa ei ole ollut haasteen suhteen huikea päivä.

Noooo... Tulihan sitä lätkätreeneissäkin vedettyä reilu 1,5 tunnin setti. Ja voi helvetti, joko se krapula puskee yhä, rauta-arvot taas tippunut nolliin tai tempo oli niin kovaa, mutta jalat hapotti vartin jälkeen ja loppuvuoro tuntui olevan titaanien taistelua sielussani. Viimeksi olen tainnut hikoilla näin pahasti lätkän parissa viime syksynä Luvialla pelatussa III. -divarin ottelussa, jossa uskallan väittää torjuneeni 60 – 70 kertaa. Varmasti enemmänkin. Mutta kun LuKi-82:n mulkvistit eivät osaa laskennan jaloa taitoa kuin tulostaulun suhteen, jäi ottelun torjunnat laskematta. Ts. ottelun torjuntaprosenteiksi jäi maaginen 0 %, niin minulle kuin Luvian veskarille. Liiton sivuilla torjuntaprosenttini romahti todella rumaksi ja siitä kärsin myös Eliteprospects.com sivuston tilastoissakin nyt. Kiitti hei vitusti Luvia, muistan teitä taas joulukortilla.

Pelitilanteissa aina mukana, juurikin se Luvian peli. Kuva (c) Heidi Torsti

Se siitä. Kuntoilusta siis. Päivä on tullut enimmäkseen stressattua kamojen ja romppeiden kanssa, joita olen raahamassa lähes viikon mittaiselle Helsingin vierailulle. Hassua sinänsä, jotenkin arsenaalia tuntuu olevan yhtä paljon (vähemmänkin?) kuin juhannuksen viettoon lähtiessä, mutta silti jouduin raahaamaan porukoilta isomman tavarankuljetusvälineen (jotkut saattanee kutsua sitä matkalaukuksikin). Pakkaamisen jalo taito taidettiin juhannuksena juoda aivolohkosta pois.

Niin, ehkä se tästä sitten. Tälle viikolle asetettu 500 kilometrin tavoite tosin jäi, mutta yli puolet siitä on koossa. Jos ensi viikolla sitten urakoidaan enemmän, kun ”Ruisrock” on kestoltaan vain yhden viikonlopun mittainen. Tai... kyllähän sitä jatketaan maanantain puolelle ja tiistaina olisi luvassa jo seuraava reissu. Ei perkele, mihin se loma loppupeleissä oikein katoaa?

Biisiä? Toki, huomisesta alkaen tulee tavattua monta maailmanluokan artistia. Kuitenkin eniten iskee juuri nyt "Huoratronin" biisi "$$ Troopers". Ja vaikka tämä sankari tulee myös "Ruississa" nähtyä (ja olisi myös perjantaina "Tuskan" jatkoklubillakin nähtävissä), odotan lauantain keikkaa ns. "se" kovana. Ja onhan tuo videokin kova.

Hyvää alkavaa ”Rock the Beachia” minulle!