tonnin haaste, pvä 4: seinä.

Tänään on tuntunut tulleen seinä vastaan.

Itse en ole koskaan kipittänyt maratonia ja luultavasti äsken raiskaisin termin ”seinä” käyttämällä sitä. Toisin sanoen, mies on tällä hetkellä rikki ja lopussa. Mutta tuskin tätä voi verrata juoksijan seinään, mikä maratoonareilla iskee siinä 30 kilometrin kohdalla. Taikka sitten niistä tuntemuksista, mitä yleisurheilun kuningasmatkan kävelijät tuntevat 50 kilometrin reissullaan. Miten vain, ollaan sitä joka tapauksessa aavistuksen poikki.

Jääkiekko, mitä suoritan maalivahdin tontilla, on tehnyt asiansa kroppani suhteen. Polvet ja viime vuotena myös lonkka on alkannut vihoittelemaan. Ei tarvinne olla Bill Gates päätelläkseen, että nämä samaiset kaverini oireilevat parhaillaan. Mutta tämä oli toki odotettavissa, ennen kuin sain aivopierun lähteä tätä touhua suorittamaan. Tulipa muuten mieleen, tietääkö Bill Gates loppupeleissä ihmisen anatomiasta sen enempää. Nooh...

Mutta tosiaan, sataset sain paukkumaan vielä eilisen pyörälenkin aikana. Hiii! Tiedä sitten, johtuiko siitä, mutta lauantain riennot tuntuivat painavan kahta kauheammin tänään aamulla. Ja varsinkin yöllä, kun heräilin puolen tunnin välein häätämään lepakoita kämpästäni. Sinänsä hassua, koska minulla ei kuitenkaan ole lesboja vastaan. Ja koko yöllinen operaatiokin taisi olla mielikuvituksen tuotetta. Nimenomaan taisi olla.

Aamusti (= puolen päivän aikaan) jaksoin kiskaista 11 kilometriä, ennen kuin lähdin suorittamaan kuntosalitreeniä. Polvet tosiaan oli jo aika hajalla, ehkä aavistuksen hapotuksellakin. Tai jotain. Siksi voittajaratkaisuksi tulikin kiskoa salilla maastavetoa, aivan kuin kiusatakseen jalkoja enemmän. Fiksua. Koko treenikin tuntui menevän vasurilla huitaisten, jo pelkästään sisätossuja laittaessa jalkaan alkoi jo hikeä puskemaan elimistöstä.

Huikeasti sujuneen treenin jälkeen fillaroitsin porukoille, tarkoituksena mennä pitämään kissalle seuraa. Vieraanvaraisuus oli elukalla kohdillaan, kerran aukaisi silmänsä kurkatakseen, millainen kusipää sieltä tällä kertaa taloon asteli. Tämän jälkeen se käänsi kylkeä, eikä liikahtanut tyynyltään mihinkään. Reilu kaveri. Samaisen vierailun aikana sain katsottua ”Viasatilta” digiboksille tallennetun ”Men In Black 3” -leffan. Tosiaan, nyt tuli katsottua leffa ilman, että olisin fillaroinut samaan aikaan. ”MIB 3” oli yllätyksellisesti yllättävän hyvä, sillä kahdesta aiemmasta leffasta en juurikaan pitänyt ja tässäkin ”IMDb:n” arvosana 6,9 ihan osuva. Ei tosin vetänyt millään tasolla vertoja eilen televisiosta tulleelle ”Machetelle”, mikä yksinkertaisesti on parhaimpia leffoja ikinä. Ehkä paras, ”Terminaattorin” jälkeen. Ja ”Die Hardin”. Juu. Kun olin saanut ”MIB 3:n” katsottua, kissa jatkoi nukkumistaan samaisessa asennossa ja lähdin fillaroimaan kotiin valmistautuakseni illan lätkätreeneihin.

Useamman viikon tauko kovempisykkeisistä lätkätreeneistä teki tehtävänsä. Siinä missä huhtikuussa päättyneen kauden jälkeen on tullut vedettyä satunnaisesti harrasteporukoiden vuoroja, nyt vedettiin ”LäKin” treeneissä ”aavistuksen” kovemmalla temmolla 1,5 tuntia. Ihan loistavaa, vaikkakin polvet ja erityisesti lonkka ilmoittivat vuoron jälkeen negatiiviseen sävyyn. Ja sitä tässä nyt kärsitään. Onneksi juhannus on tulossa ja automaattinen tauko tästä operaatiosta.

Niinpä niin, syksyllä alkavalla kaudella availen luukkua näillä näkymin vanhassa kasvattajaseurassani ”LäKissä”. Vaikka viihdyinkin viime kaudella ”PaRassa” hyvin, pitkin kevään jatkuneiden neuvotteluiden jälkeen tein päätöksen siirtyä Säkylään pelaamaan. Kun aikanaan A-junnuikäisenä pyörein silloisen ”LäKin” edustusjoukkueen treeniringissä, jäi pelit pelaamatta nk. ”kilpatasolla”. Ehkä jossain määrin onkin huikeeta päästä pukemaan kasvattiseuransa pelipaitaa päälle jälleen, ”kilpatasolla”.

Kilometrejä tällä hetkellä on kertynyt noin 130 ja kun jälleen poljen samalla, kun kirjoitan, kasvanee määrä vielä parilla metrillä. Toivottavasti huomiseksi seinä on kaadettu ja fillarointi jatkuu paremmalla innolla.

Pahoittelen, jos joitakin ei wrestling nappaa, mutta tähän haluan ehdottomasti lisätä aiheeseen sopivan veisun. Jos joku ei osaa laskea 1 + 1, niin se on 2. Ja toki ”seinien hakkaaminen alas” sopii teemaan.