Turhan usein sitä kuvittelee, että
elokuvia tehdään vain Amerikassa. Jotain typeriä massatuotettuja
jämäpätkiä tehdään Suomessa Uunon muodossa kyllä joo, mutta
noin muuten länsimaalaiseen silmään Amerikoista tulee ne ”kaikki”
elokuvat.
Saudi-Arabian elokuvateollisuudesta
minulla ei ole sen enempää tietoa, eikä käsitystä. Mutta
”Vihreän Polkupyörä” siellä on onnistuttu tekemään. Ja ehkä
se eksoottisuus Saudi-Arabiassa lisää tämän elokuvan
mielenkiintoa.
Elokuvan päätähti Wadjda on
esiteini-ikäinen tyttö, juurikin siellä Saudi-Arabiassa.
Lähiseudun pojat ajelevat ja leikkivät polkupyörillä, niinpä
myös Wadjdakin haluaa pyöräillä! Ongelmana vain on Saudien
kulttuuri ja/tai uskonto, eihän tytöt yksinkertaisesti voi
fillaroida. Se on poikien ja miesten hommaa. Määrätietoista tyttöä
tämä ei tunnu estävän. Hän näkee läheisessä liikkeessä
vihreän polkupyörän (ahaa, tästä se suomennettu nimikin tulee),
jonka hän haluaisi. Rahaa ei vain ole. Mutta onneksi Koraani
-aiheinen kilpailu järjestetään kouluikäisille, jonka isolla
voittosummalla voisi sen pyörän ostaa.
Itse juoni ei nyt mitenkään
ihmeellinen ole. Ja vaikka tämä on vain elokuva, on se omalla
tavallaan jonkinlainen ”dokumentti” naisten elämästä ja
asemasta lähi-idässä. Nainen on toisen asteen kansalainen mieheen
verrattuna ja meikkiä (ainakaan koulutytöt) ei saa käyttää
vietelläkseen liikaa miehiä. Kotona miehen käskyt, toiveet ja
sanomiset ovat täsmälleen sitä, joita naisen tulee totella.
Erikoista onkin, että tämän elokuvan
onkin ohjannut nainen. Helppoa se ei kaiketi ole ollut, sillä hän
on joutunut ohjaustyötään tekemään piilossa pakettiautosta.
Miksi? Koska muuten hän olisi seurustellut (siis jutellut,
keskustellut) miesten kanssa julkisilla paikoilla.
Jos joku kokee olevansa paskassa
asemassa, kun joutuu oppivelvollisuuttaan suorittamaan, veroja
maksamaan tai käymään intin, ehkä kannattaa katsoa tämä Vihreä
Polkupyörä. Se myös avartaa Saudi-Arabian, miksei koko lähi-idän,
kulttuurillista näkökantaa omaan silmään. Ei ne ihmiset siellä
missään kivikasoissa asu, vaikka ulkoa päin asutukset saattavat
olla kylmän näköiset. Kyllä niiltäkin ihmisiltä löytyy ne
pleikkarit ja nahkasohvat olohuoneesta.
Jos miehisestä näkökulmasta pitää
vielä joku näkökanta antaa, niin itseäni miellytti saudinaisten
ulkonäkö. Tavattoman kauniita naisia, jotka valitettavasti joutuvat
peittämään kauneutensa mustaan kaapuun.
Sääli. Täällä Suomessa löytyy
paikallisista pubeista ihan riittävästi niitä naisia, joille se
kaapu kuuluisi päälle.
IMDb arvostaa: 7,6.
Kalmari arvostaa: 8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti