Hyvää Itsenäisyyspäivää! Tähän
luukkuun saadaankin melkoisen itsestäänselvyys.
Uudempi ”Tuntematon” on parempi
kuin vanha. Niin se vain on.
Vuonna 1955 tehty Edvin Laineen versio
on klassikko. Se on 90-luvulta saakka ollut suomalainen tv-perinne
tänä päivänä. Elokuva on tehty ”liian aikaisin” sodan
kipujen jälkeen. Siinä näyttelee ihmisiä, jotka näkivät ja
kokivat sodan.
Mutta silti.
Voi olla, että vanhempi ”Tuntematon”
on tullut nähtyä sen verran monta kertaa, että arvostus uudempaan
versioon on sen takia korkeampi. Mutta itseäni on aina häirinnyt vanhemman
elokuvan ”suomifilmimäisyys”. Toki, aikakausi on ollut tuolloin
eri ja sen ajan elokuvien teemaan on kuulunut ”Pekka ja Pätkä”
-henkinen yltiöpositiivinen virnuilu, vaikka ryssä olisikin
ampumassa hauleja perseeseen. Myös ikärakenteeltaan valheelliset
näyttelijät ovat myös vaivanneet: Rokkana on nuorempi sälli ja
toisissa rooleissa taas vanhempaa sankaria. Jne jne yms yms.
Rauni Mollbergin ”Tuntematon”
edustaa 80-luvun henkistä Suomi-Filmiä: kaikki on vakavaa, mikään
ei naurata, parempi olla vain hiljaa. Itse en sotaa kokenut, mutta
uskoisin sen olevan lähempänä totuutta, kuin ”Pätkämäinen”
virnuilu sodan keskellä. Sitä kuvastaa myös elokuvan
musiikittomuus (pl. yksi kohtaus, missä gramofoni elämöi, taisi
olla jokin toinenkin kohtaus).
No, olkaa mitä mieltä te haluatte.
Tämä mielestäni antaa todellisemman kuvan sodasta ja Väinön
kirjasta. Ja tämän parissa viihdyn myös paremmin.
 |
| Edesmennyt Paavo Liski Rokkana. |
Btw, kolmas suomileffa putkeen! Nyt
ollaan niin isäm maan pulustajaa että!
IMDb arvostaa: 7,3
Kalmari arvostaa: 10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti